Message Queuing -palvelussa jonot ovat erityyppisten sanomien tilapäisiä tallennuspaikkoja. Jonoja voivat luoda

  • sovellukset

  • järjestelmänvalvojat

  • Message Queuing.

Sovellusten tai järjestelmänvalvojien luomia jonoja kutsutaan sovellusjonoiksi. Message Queuing -palvelun luomia jonoja kutsutaan järjestelmäjonoiksi.

Sovellusjonot

Message Queuing -palvelussa on seuraavat sovellusjonolajit:

Julkiset ja yksityiset jonot

Julkiset jonot

Toimialueympäristön julkiset jonot ovat Active Directory -toimialueen palveluissa julkaistuja jonoja, jotka näin ollen replikoidaan koko puuryhmään. Replikoinnissa ei replikoida itse jonoja tai niiden sisältöjä, ainostaan jonojen ominaisuudet. Julkisten jonojen tietoihin on mahdollista päästä käsiksi mistä tahansa puuryhmän tietokoneesta, mikäli käyttäjän oikeudet riittävät kyseisten jono-objektien käyttämiseen. Yleisesti ottaen kaikki puuryhmän käyttäjät, joilla on Active Directory -toimialueen palveluiden käyttöoikeudet sekä sanomien lähettämisoikeudet tiettyyn jonoon, voivat lähettää sanomia kyseiseen jonoon. Tämä oikeus myönnetään oletusarvoisesti jonon luontihetkellä. Julkisen jonon sanomien lukeminen edellyttää kyseisen jonon sanomien tarkastelu- ja vastaanotto-oikeuksia.

Active Directory -toimialueen palveluympäristössä jonojen määrittämisellä varmistetaan, että jonot rekisteröidään hakemistopalveluun ja että niiden rekisteröinnistä otetaan varmuuskopio. Ne ovat pysyviä ja muiden sovellusten käytettävissä.

Yksityiset jonot

Yksityiset jonot ovat jonoja, joita ei ole julkaistu Active Directory -toimialueen palveluissa. Ne näkyvät vain siinä paikallisessa tietokoneessa, jossa ne sijaitsevat. Yksityiset jonot eivät kuluta hakemistopalvelun resursseja, minkä ansiosta

  • ne voidaan luoda nopeasti

  • niiden käytössä ei esiinny viiveitä

  • ne eivät kuluta replikointiresursseja.

Työryhmäympäristössä voidaan käyttää vain yksityisiä jonoja.

Jotta paikallisen tietokoneen Message Queuing -sovellus pystyy käyttämään yksityistä jonoa, sen tarvitsee tietää vain jonon polku. Etätietokoneen Message Queuing -sovellus puolestaan tarvitsee kyseisen jonon suoran tai yksityisen nimen, jotta se voi käyttää yksityistä jonoa. Jonon sanomien lukeminen Message Queuing -etäsovelluksella edellyttää sanomien vastaanotto-oikeutta kyseiseen jonoon. Oletusarvon mukaan kaikilla käyttäjillä on oikeus lähettää sanomia julkisiin ja yksityisiin jonoihin.

Tapahtumajonot ja ei-tapahtumajonot

Tapahtumajono sisältää ainoastaan tapahtumasanomia. Tapahtumasanomat ovat tapahtuman sisällä lähetettyjä sanomia. Sanomien lähettämisen ja vastaanottamisen edellytykset riippuvat käytettävän jonon lajista (tapahtuma tai ei-tapahtuma) sekä jonon sijainnista (paikallinen tai etäjono).

Sanomien lähettäminen

Kun sanomia lähetetään tapahtumien yhteydessä, niitä voidaan lähettää mihin tahansa tapahtumajonoon riippumatta jonon sijainnista. Tapahtumajonot kuitenkin hyväksyvät ainoastaan tapahtumien yhteydessä lähetettyjä sanomia. Vastaavasti muut kuin tapahtumajonot hyväksyvät ainoastaan sanomia, joita ei ole lähetetty tapahtuman yhteydessä.

Sanomien vastaanottaminen

Voit vastaanottaa sanomia sekä paikallisista että etäjonoista.

Alijonot

Alijonojen avulla sovellukset voivat ryhmitellä sanomia. Alijonoista on hyötyä seuraavissa tilanteissa:

  • Työmääräysten käsittely. Jos sovellus käsittelee sanomia, jotka sisältävät eri työmääräyksistä peräisin olevia rivejä, sovellus voi ryhmitellä yksittäiset rivit työmääräysten mukaan alijonoihin. Tämä tehostaa käsittelyä huomattavasti.

  • Torjuttujen sanomien käsittely. Jos sovellus vastaanottaa sanoman, jota se ei pysty käsittelemään juuri sillä hetkellä, se voi siirtää sanoman vika-alijonoon ja käsitellä sanoman myöhemmin.

Alijonot syntyvät samalla, kun ne avataan. Toisin sanoen, kun sanoma siirretään alijonoon, toiminto luo alijonon automaattisesti, jos sellaista ei ole jo olemassa. Alijonot poistetaan automaattisesti, jos ne tyhjentyvät ja jos niissä ei ole avoimia kahvoja. Sovellukset eivät pysty lähettämään sanomia suoraan alijonoihin. Ne voivat vain siirtää sanomia alijonoon. Ne voivat vastaanottaa sanomia alijonoista, siirtää niitä saman pääjonon alijonosta toiseen tai pääjonosta sen omaan alijonoon. Ne eivät voi siirtää sanomia pääjonon alijonosta toisen pääjonon alijonoon.

Esimerkiksi seuraavassa tilanteessa sanomia voidaan siirtää edestakaisin alijono1:n (tai alijono2:n) ja jonoa:n Jonosanomat-kansion välillä. Sanomia voidaan siirtää myös alijono1:n ja alijono2:n välillä. Vastaavasti sanomia voidaan siirtää jonoz:n ja sen alijonojen (alijono3 ja alijono4) välillä.

Sanomia ei kuitenkaan voida siirtää kummassakaan suunnassa jonoa:n ja alijono3:n tai alijono4:n välillä, tai jonoz:n ja alijono1:n tai alijono2:n välillä. Sanomia ei voida myöskään siirtää edestakaisin jonoa:n alijonojen (alijono1 tai alijono2) ja jooz:n alijonojen (alijono3 tai alijono4) välillä.

Alijonot

Alijonoilla ei ole omia ominaisuuksia tai tilaa. Ne käyttävät pääjononsa ominaisuuksia. Alijonolla ei ole esimerkiksi omaa

  • kiintiötä

  • käyttöoikeusluetteloa (ACL)

  • tapahtumalajia.

Alijonot käyttävät pääjonon kiintiötä ja alijonon sanomat lasketaan mukaan pääjonon kiintiöön.

Alijonoja ei voida luoda lokijonoihin, muihin järjestelmäjonoihin tai toisiin alijonoihin.

Hallintajonot

Hallintajonot ovat sovellusten luomia jonoja. Niihin tallennetaan järjestelmän luomia negatiisia tai positiivisia vahvistussanomia. Nämä sanomat ovat joko Message Queuing- tai yhteyssovellusten luomia. Lähettävä sovellus määrittää nämä sanomat ohjelmallisesti alkuperäisissä sanomissa. Hallintajonoksi voidaan määrittää mikä tahansa käytettävissä oleva ei-tapahtumajono. Hallintajonot eivät sisällä hallintasanomia, jotka tallennetaan sisäisiin yksityisiin jonoihin.

Näihin jonoihin palautetuista järjestelmän luomista vahvistussanomista käy ilmi, saapuiko sanoma kohdejonoon, noudettiinko se kohdejonosta vai tapahtuiko kumpikin. Jokainen vahvistussanoma sisältää tietoja, joista käy ilmi, mikä käynnisti vahvistuksen ja mihin sanomaan vahvistus viittaa. Kun lähettävä sovellus pyytää vahvistussanomaa, sen täytyy määrittää hallintajonona käytettävä jono ja sanoman vahvistustaso. Normaalisti hallintajonona käytetään paikallista jonoa, jolloin lähettävä sovellus voi lukea vahvistussanomat paikallisesti.

Vastausjonot

Hallintajonojen tapaan vastausjonot ovat myös sovellusten luomia jonoja. Niihin tallennetaan sovellusten luomia vastaussanomia. Nämä ovat yleensä jonon sanomia lukevan sovelluksen palauttamia sanomia. Lähettävä sovellus määrittää vastausjonot ohjelmallisesti, kun sanoma lähetetään. Vastausjonoksi voidaan määrittää mikä tahansa käytettävissä oleva jono. Vastaussanomat eivät ole hallinnallisia vastaussanomia, jotka tallennetaan sisäisiin yksityisiin johoihin.

Sekä vastaussanoman palauttaneen että vastaussanoman lukevan sovelluksen tulee pystyä ymmärtämään näihin jonoihin palautetut sanomat. Message Queuing ei pysty hallitsemaan vastaussanomissa lähettäviä tietoja. Kun lähettävä sovellus pyytää vastaussanomaa, sen täytyy määrittää vastausjonoina käytettävät jonot. Normaalisti vastausjonoina käytetään paikallisia jonoja, jotta lähettävä sovellus voi lukea vastaussanomat paikallisesti.

Vastaus- ja hallintajonon toiminnallisuus voidaan yhdistää tarvittaessa yhteen jonoon. Koska hallintajonot eivät voi olla tapahtumajonoja, kyseinen jono hyväksyy vain ei-tapahtumasanomia.

Raporttijonot

Raporttijonot ovat sovellusten luomia jonoja, joihin tallennetaan raporttisanomia, joita Message Queuing- tai yhteyssovellukset luovat, kun lähettävä sovellus edellyttää jäljittämistä. Raporttisanomista voi nähdä sanoman reitin etätietokoneen kohteeseen tai testisanoman reitin etätietokoneen testijonoon. Yhdessä tietokoneessa voi olla vain yksi raporttijono.

Kaikilla raporttijonoilla on oltava seuraava nimen ja jonotyypin tunnus:

  • Nimi: MQReport-jono

  • Jonotyypin tunnus:

    {55EE8F32-CCE9-11CF-B108-0020AFD61CE9}

Message Queuing -järjestelmänvalvoja luo raporttijonot yleensä Active Directoryn käyttäjät ja tietokoneet -toiminnon avulla. Tästä huolimatta myös sovellukset voivat luoda raporttijonoja edellyttäen, että nimi ja jonotyypin tunnus määritetään luontihetkellä oikein. Message Queuing käyttää nimeä ja jonotyypin tunnusta oikean jonon paikantamiseen ja avaamiseen raporttisanomia lähetettäessä.

Järjestelmäjonot

Message Queuing luo järjestelmäjonot. Sovellukset voivat lukea järjestelmäjonojen sanomia, mutta eivät pysty lisäämään niihin sanomia. Message Queuing -palvelussa on seuraavat järjestelmäjonolajit:

  • Lokijonot, joissa on kopio kaikista jonosta poistetuista sanomista. Tietokoneen lokissa on kopiot kaikista tietokoneesta lähetetyistä sanomista.

  • Sisäiset yksityiset jonot, joita käytetään kohteeseen matkalla olevien sanomien väliaikaisina tallennus- ja välitysjonoina. Näitä jonoja ei julkaista Active Directory -toimialueen palveluissa. Lähtevien sanomien jonot ovat paikallisia sisäisiä yksityisiä jonoja, jotka on luotu automaattisesti etäjonoihin lähetettävien sanomien tallennusta varten.

  • Perille toimittamattomien sanomien jonot, jotka sisältävät sanomia, joita ei ole pystytty toimittamaan kohteeseen. Message Queuing -palvelussa on sekä perille toimittamattomien sanomien tapahtumajono että perille toimittamattomien sanomien ei-tapahtumajono.

  • Yhdistämisjonot, joita käytetään sanomien välittämiseen eri käyttöympäristöjen välillä.

  • Lähtevien sanomien jonot ovat paikallisia sisäisiä jonoja, joita käytetään etäjonoihin lähetettävien sanomien tallennukseen. Sanomat voi tallentaa lähteviin jonoihin offline-tilassa ja lähettää sitten etätietokoneiden kohdejonoihin, kun yhteys on muodostettu uudelleen. Nämä jonot muodostetaan automaattisesti, eikä niitä voi luoda eikä poistaa manuaalisesti.

Jonoja voidaan hallita seuraavilla toiminnoilla:


Sisällys